Tänään tuli eteen taas sellainen tilanne, jossa huomasin ihmisten hankaluuden sosiaalisessa kanssakäymisessä. Nimittäin se, miten me nykyajan ihmiset olemme kiinnostuneita toisistamme, oikeasti. Mielellään me puhumme itsestämme ja asioista jotka meitä kiinnostavat eniten. Kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja rohkeus keskustella toisten kanssa on yllättävän vaikeaa. Joko ei olla kiinnostuneita tai sitten ei uskalleta jutustella aiheista, jotka koskettavat asioita, jotka poikkeavat omasta arjesta. Ylipäänsä sosiaalinen kömpelyys vaivaa ja nykyajan homo sapiens digitalius ei samalla tavalla hallitse sosiaaliseen kanssakäymiseen vaadittavia taitoja. Tai häntä ei vaan kiinnosta. Joka tapauksessa on surullista, että pahimmillaan sosiaalisuus supistuu pinnalliseksi latteuksien ilmaisemiseksi. Voimmeko enää tehdä asialle mitään? Toivon niin!